Siirry sisältöön

Perheoikeus · Tietoa ja neuvontaa

Lasten huollossa jaetaan vastuuta

Yhteishuolto, yksinhuolto ja tapaamisjärjestelyt koskevat eri asioita. Näiden kolmen erottaminen auttaa välttämään heikkoja sopimuksia ja riitoja, jotka voitaisiin ratkaista järjestelyillä.

Neuvontaa isille, äideille ja vastuuhenkilöille sekä sovinnollisissa tilanteissa että jo syntyneissä riidoissa. Tulosta ei luvata: johtopäätös riippuu tosiseikoista, näytöstä ja lapsen tai nuoren edusta.

Vastuuhenkilöt ja lapsi suunnittelemassa yhdessä perheen viikoittaista tapaamiskalenteria

Huolto ja tapaamiset

Vahvistaminen, järjestäminen, muuttaminen ja laiminlyönti

Sopimus, kun se on mahdollista

Vahvistettu sovintoratkaisu ja tarvittaessa oikeudenkäynti

Ceilândia ja koko Brasilia

Palvelu paikan päällä ja verkossa

Mitä laki säätää

Kolme mahdollista järjestelyä, joilla on hyvin erilaiset vaikutukset

Huolto määrittää vastuun päätöksistä ja arjesta. Se ei ole sama asia kuin tapaamisaika, joka järjestetään erikseen ja jota voidaan muuttaa vaihtamatta valittua huoltomuotoa.

Yhteishuolto

Yhteinen vastuu lapsen elämää koskevista päätöksistä.

Isä ja äiti vastaavat edelleen tärkeistä ratkaisuista — koulusta, terveydestä, arjesta ja luvista — vaikka he asuvat eri kodeissa. Brasilian siviililaki edellyttää tapaamisajan tasapainoista jakamista tosiasiallisten olosuhteiden ja lasten edun perusteella.

Yksinhuolto

Huolto kuuluu yhdelle vastuuhenkilölle sulkematta toista pois.

Vanhempi, jolla ei ole huoltoa, säilyttää vanhempainvallan, pitää yhteyttä lapseen ja valvoo tämän etuja. Laki antaa kummallekin vanhemmalle oikeuden pyytää tietoja ja selvityksiä terveydestä, koulutuksesta ja kehityksestä.

Huolto toiselle henkilölle

Poikkeusratkaisu, kun kumpikaan vanhemmista ei kykene huolehtimaan lapsesta.

Jos tuomari katsoo, ettei lapsen pidä jäädä isän eikä äidin luokse, huolto voidaan antaa tehtävään sopivalle henkilölle. Etusijalla huomioidaan sukulaisuuden aste sekä läheisyys- ja kiintymyssuhteet.

Vertailu

Missä järjestelyt todella eroavat

Käytännön ero koskee sitä, kuka päättää, missä lapsi asuu ja miten aika järjestetään. Näiden sekoittaminen voi johtaa epäselviin sopimuksiin ja uusiin riitoihin.

Yhteinen

Kuka päättää
Molemmat osallistuvat tärkeisiin päätöksiin.
Missä lapsi asuu
Lapsella voi olla ensisijainen asuinkaupunki ja koti.
Miten tapaamiset järjestetään
Aika jaetaan tasapainoisesti, eikä sen tarvitse jakautua täsmälleen puoliksi.
Lakisääteinen perusta
Siviililain mukainen järjestely, kun molemmat vanhemmat kykenevät käyttämään vanhempainvaltaa.

Yksin

Kuka päättää
Yksi vastuuhenkilö hoitaa arkea, toinen valvoo ja voi vaatia tietoja.
Missä lapsi asuu
Yleensä huollosta vastaavan henkilön kotona.
Miten tapaamiset järjestetään
Järjestetään tuomioistuimen vahvistamalla sopimuksella tai päätöksellä.
Lakisääteinen perusta
Siviililaissa säädetty vaihtoehto myös silloin, kun toinen vanhempi ilmoittaa, ettei halua huoltoa.

Vuorotteleva

Kuka päättää
Kumpikin vastuuhenkilö päättää yksin oman jaksonsa aikana.
Missä lapsi asuu
Lapsi asuu vuorotellen kahdessa kodissa.
Miten tapaamiset järjestetään
Kiinteät jaksot, esimerkiksi viikko tai kaksi viikkoa kerrallaan.
Lakisääteinen perusta
Ei kuulu siviililaissa kuvattuihin huoltomuotoihin. Esiintyy käytännössä ja edellyttää lapsen arjen huolellista arviointia.

Noudatetaanko sovittuja tapaamisjärjestelyjä?

Aiemmat viralliset järjestelyt, viime kuukausien tapahtumat ja käytettävissä olevat kirjaukset ohjaavat seuraavia vaiheita.

Kerro tilanteestani

Tapaamissuunnitelma

Epämääräinen kalenteri voi lisätä kitkaa

Monet ristiriidat johtuvat yleisluontoisista sopimuksista eivätkä pahantahtoisuudesta. Mitä tarkemmin asiakirja kuvaa todellista arkea, sitä vähemmän se jättää tulkinnanvaraa jännitteisissä tilanteissa.

Ennakoitavuus suojaa ensin lasta, joka tietää, milloin näkee kummankin vastuuhenkilön. Se suojaa myös aikuisia vähentämällä tarvetta neuvotella kaikesta uudelleen viikoittain.

  • Arkipäivät ja kellonajat, jotka sopivat koulunkäyntiin ja lapsen unirytmiin
  • Viikonloput ja selkeät yöpymisjärjestelyt
  • Heinäkuun ja vuodenvaihteen koululomat
  • Pitkät pyhäviikonloput ja lomatauot
  • Juhlapäivät, lapsen syntymäpäivä, äitienpäivä ja isänpäivä
  • Kuka vie ja hakee lapsen kullakin jaksolla ja mistä osoitteesta
  • Yhteydenpito puhelimitse, viestein tai videopuheluin päivinä, joina ei tavata kasvokkain
  • Ennakkoilmoitus matkoista sekä lupa lähteä kaupungista tai maasta
  • Vastuuhenkilöiden yhteydenpitokanava ja -tapa koulu-, terveys- ja yllätysasioissa

Rajat ja poikkeukset

Tilanteet, joissa etenemistapa muuttuu

Yhteishuoltoa sovelletaan, kun molemmat kykenevät käyttämään vanhempainvaltaa, mutta laki ja käytäntö tunnistavat tilanteita, jotka edellyttävät muuta ratkaisua tai erilaista tapaamisjärjestelyä.

Viitteet koti- tai perheväkivallasta

Laki nro 14.713/2023 lisäsi koti- tai perheväkivallan riskin todennäköisyyden yhteishuollon esteeksi. Ennen sovittelu- ja sovintokäsittelyä tuomarin on myös kysyttävä osapuolilta ja Ministério Públicolta riskin olemassaolosta ja annettava viisi päivää todisteiden tai viitteiden esittämiseen.

Vauvat ja hyvin pienet lapset

Laissa ei säädetä yhteishuollon vähimmäisikää. Tapaamisjärjestelyissä on tapauskohtaisesti huomioitava imetys, uni, terveys, päivittäinen hoito, vakiintuneet kiintymyssuhteet ja kummankin vastuuhenkilön olosuhteet ilman pelkkään ikään perustuvaa automaattista kaavaa.

Vastuuhenkilöt eri kaupungeissa tai maissa

Etäisyys ei yksin estä yhteishuoltoa, koska järjestely koskee vastuuta eikä samanaikaista fyysistä hoivaa. Näissä tilanteissa korostuvat ensisijainen asuinkaupunki, pidemmät lomajaksot, matkakulut ja etäyhteydenpito.

Osoitteen ja asuinkunnan vaihtaminen

Pysyvä muutto toiseen kuntaan edellyttää molempien vanhempien suostumusta vanhempainvallan käytössä. Perusteetonta muuttoa, joka vaikeuttaa tapaamisia, voidaan arvioida estämisenä. Asuinpaikan muutos ei vaikuta toimivaltaan, jos se ei perustu yhteisymmärrykseen tai tuomioistuimen päätökseen.

Isovanhemmat ja muut kiintymyssuhteet

Tapaamisoikeus voi ulottua kumpaan tahansa isovanhempaan tuomarin harkinnan ja lapsen tai nuoren edun mukaisesti. Muitakin merkittäviä suhteita voidaan huomioida todellisen yhteydenpidon perusteella ilman automaattista olettamaa.

Lapsen ja nuoren mielipide

Lapsen tai nuoren mielipide voidaan huomioida ikään, kypsyyteen ja suojeluun sopivalla tavalla siirtämättä päätöksen taakkaa hänelle. Vieraannuttamistapauksissa laki nro 12.318/2010 edellyttää nimenomaisesti lain nro 13.431/2017 noudattamista, jos lausunto tai kuuleminen on tarpeen.

Kun sovittua ei noudateta

Laki säätää asteittaisista toimista yhden rangaistuksen sijaan

Ennen toimia on tarkistettava viralliset järjestelyt ja se, mitä voidaan osoittaa. Toimen valinta riippuu vakavuudesta ja siitä, mitä halutaan palauttaa.

Toimivaltuuksien rajoittaminen

Yksin- tai yhteishuoltoehdon luvaton muuttaminen tai perusteeton rikkominen voi johtaa rikkojan toimivaltuuksien rajoittamiseen.

Tapaamisten lisääminen ja sakko

Jos tapaamisia vaikeuttavat teot osoitetaan, tuomari voi lisätä syrjään jääneen henkilön tapaamisia ja määrätä sakon, yhdessä tai erikseen, tapauksen vakavuuden perusteella.

Psykologinen tai biopsykososiaalinen seuranta

Seuranta voidaan määrätä, ja laki nro 14.340/2022 edellyttää nyt määräaikaisarviointeja sekä alku- ja loppulausuntoa.

Huollon muuttaminen

Tuomari voi määrätä yhteishuoltoon siirtymisestä tai huollon siirtämisestä toiselle vanhemmalle sekä vahvistaa lapsen tai nuoren asuinpaikan väliaikaisesti.

Vienti- ja hakuvastuun vaihtaminen

Jos väärinkäyttöön perustuva osoitteenmuutos tai tapaamisten estäminen osoitetaan, tuomari voi vaihtaa velvollisuuden viedä lapsi toisen vanhemman kotiin tai hakea hänet sieltä.

Koulu tai klinikka kieltäytyy antamasta tietoja

Julkisen tai yksityisen laitoksen on annettava kummallekin vanhemmalle lasta koskevat tiedot. Pyynnön laiminlyönnistä voi seurata R$ 200,00–R$ 500,00:n päiväsakko.

Kaksi seikkaa on usein ratkaiseva. Kaikkea erimielisyyttä ei pidä käsitellä vieraannuttamisena: laki nro 12.318/2010 kuvaa tiettyjä tekoja, joihin kuuluu väärä ilmoitus toisesta vanhemmasta. Lisäksi art. 6º, VII:ssä aiemmin säädetty vanhempainvallan keskeyttäminen kumottiin lailla nro 14.340/2022, vaikka se esiintyy yhä monissa vanhentuneissa verkkoteksteissä.

Viimeaikainen kehitys

Yhteydenpito ja emotionaalinen tuki lasten ja nuorten statuutissa

Laki nro 15.240/2025 muutti ECA:n rajattuja kohtia, joilla on suoraa merkitystä tapaamisriidoissa.

Art. 22 mainitsee nyt nimenomaisesti yhteydenpidon ja emotionaalisen tuen vanhempien velvollisuuksina elatuksen, huollon ja kasvatuksen rinnalla. Art. 4º kuvaa emotionaalista tukea yhteydenpitona tai säännöllisinä tapaamisina, jotka mahdollistavat kehittyvän ihmisen kasvun seuraamisen.

Art. 5º:n ainoa momentti luokittelee nyt lapsen tai nuoren perusoikeutta loukkaavan teon tai laiminlyönnin, myös emotionaalisen laiminlyönnin, oikeudenvastaiseksi ja vahingonkorvaukseen johtavaksi. Soveltaminen edellyttää näyttöä ja tapauskohtaista arviointia. Kaikki etääntyminen ei automaattisesti oikeuta korvaukseen.

Valmistautuminen

Hyödylliset asiakirjat alkukartoitukseen

Kaikkia ei tarvita. Tavoitteena on järjestää jo olemassa oleva aineisto ennen arkaluonteisten, erityisesti lasta koskevien tietojen pyytämistä.

  • Lapsen tai nuoren syntymätodistus
  • Vastuuhenkilöiden henkilöllisyystodistukset
  • Mahdollinen aiempi päätös, tuomio tai sopimus huollosta, tapaamisista tai elatusavusta
  • Kummankin vastuuhenkilön osoitetodistukset
  • Tiedot koulusta, kouluajoista, harrastuksista ja päivittäisestä hoidosta
  • Asiallinen kirjaus toteutuneista ja toteutumatta jääneistä tapaamisjaksoista
  • Olennaiset viestit ja sopimukset alkuperäisessä, muokkaamattomassa muodossa
  • Terveysasiakirjat vain, jos ne ovat asian käsittelyssä todella tarpeen
  • Kouluraportit, kun asialla on konkreettinen vaikutus lapsen arkeen

Työmenetelmä

Miten alkuarvio etenee

Järjestyksellä on merkitystä. Tavoitteen, historian ja asiakirjojen erottaminen ehkäisee lapsen tarpeetonta esille tuomista ja vähentää sivuasioihin kuluvaa aikaa.

  1. 01

    Erottele riidanalaiset asiat

    Huolto, tapaamiset, elatusapu ja asuminen ovat eri vaatimuksia, jotka edellyttävät erilaista näyttöä. Kaiken käsitteleminen yhtenä riitana usein pitkittää menettelyä ja kuormittaa perhettä turhaan.

  2. 02

    Tarkista aiemmat viralliset järjestelyt

    Vahvistetut sopimukset, väliaikaismääräykset, päivämäärät ja aiemmat menettelyt muuttavat strategiaa. Monissa tapauksissa tarvitaan uuden kanteen sijaan olemassa olevan järjestelyn täytäntöönpanoa tai muuttamista.

  3. 03

    Järjestä tosiseikat ja asiakirjat

    Arki, matkat ja tapaamishistoria on esitettävä todennettavasti. Lapsen yksityisyyttä ja suojaa julkisuudelta on varjeltava erityisen huolellisesti.

  4. 04

    Arvioi sopiva menettely

    Neuvottelu ja sopimuksen vahvistaminen, huoltokanne, tapaamisten vahvistaminen tai muuttaminen, kiireellinen väliaikaismääräys ja estämisen vastaiset toimet ovat eri menettelyjä. Valinta riippuu tavoitteesta ja käytettävissä olevasta aineistosta.

  5. 05

    Seuraa sovittelu- ja sovintovaihetta

    Perheasioissa Brasilian siviiliprosessilaki asettaa sovintoratkaisun etusijalle ja säätää sovittelu- ja sovintokäsittelystä. Ministério Público osallistuu, kun asia koskee lapsen tai nuoren etua, ja tuomari voi käyttää moniammatillisen ryhmän apua.

Alex Rodrigues Alves, palvelusta vastaava brasilialainen asianajaja

Vastuullinen palvelu

Alex Rodrigues Alves

Brasilialainen asianajaja, jolla on oikeustieteen tutkinto ja jatkokoulutus julkisoikeudessa, valtiosääntöoikeudessa ja tuomioistuinten ulkopuolisessa asianajotoiminnassa.

Valtiosääntöoikeuden koulutus liittyy suoraan perustuslain art. 227:n kokonaisvaltaiseen suojeluvelvollisuuteen, joka ohjaa huolto- ja tapaamisratkaisuja. Tuomioistuinten ulkopuolisen asianajotoiminnan koulutus tukee selkeiden sopimusten laatimista sovintoratkaisun ollessa mahdollinen. Vastuuasianajaja hoitaa neuvonnan ennalta määritellyssä laajuudessa sekä lasten ja nuorten tiedoista huolehtien.

Vastuullinen asiantuntija: Alex Rodrigues Alves
OAB/DF nº 46.260 | OAB/GO nº 64.591 | OAB/SP nº 508.634 | OAB/MG nº 230.667 | OAB/ES nº 44.334 | OAB/PR nº 136.193

Usein kysyttyä

Kysymyksiä huollosta ja tapaamisista

Yleisiä vastauksia ensiyhteydenoton tueksi. Johtopäätös riippuu tosiseikoista, asiakirjoista ja asiassa jo annetuista päätöksistä.

Tarkoittaako yhteishuolto, että lapsi viettää puolet ajastaan kummassakin kodissa?

Ei. Siviililaki edellyttää yhteishuollossa tapaamisajan tasapainoista jakamista aina tosiasialliset olosuhteet ja lasten etu huomioiden. Superior Tribunal de Justiça on vahvistanut, ettei järjestely edellytä yhteistä fyysistä hoivaa eikä ajan tasajakoa. Lapsella voi olla ensisijainen asuinkaupunki ja koti, joiden ympärille tapaamiset järjestetään.

Voidaanko yhteishuolto määrätä ilman vanhempien yhteisymmärrystä?

Kyllä. Jos sopua ei synny ja molemmat kykenevät käyttämään vanhempainvaltaa, sovelletaan yhteishuoltoa. Lakisääteisiä poikkeuksia ovat vanhemman ilmoitus tuomarille siitä, ettei hän halua huoltoa, sekä seikat, jotka osoittavat koti- tai perheväkivallan riskin todennäköisyyttä. Jälkimmäinen poikkeus lisättiin lailla nro 14.713/2023.

Poistaako yhteishuolto elatusavun?

Ei automaattisesti. Huolto ja elatusapu ovat eri asioita. Molempien vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu. Määrä perustuu lapsen tarpeisiin ja kummankin vastuuhenkilön maksukykyyn sekä siihen, kuka maksaa menot suoraan. Määriä käsitellään erikseen elatusapua koskevalla sivulla.

Onko vuorotteleva huolto sama asia kuin yhteishuolto?

Ei. Siviililaki käsittelee yksin- ja yhteishuoltoa. Niin sanottu vuorotteleva huolto, jossa kumpikin vastuuhenkilö käyttää huoltoa yksin oman jaksonsa aikana, ei kuulu laissa kuvattuihin muotoihin vaan esiintyy vain käytännössä. Se edellyttää huolellista arviointia, koska toistuvat kodinvaihdot voivat vaikuttaa koulunkäyntiin ja lapsen vakauteen.

Onko oikea termi vierailu vai jatkuva yhteydenpito?

Jatkuva yhteydenpito kuvaa Brasilian convivência-käsitettä paremmin, koska kyse on jatkuvasta suhteesta eikä satunnaisesta tapaamisesta. Siviililaissa käytetään eräissä kohdissa edelleen sanaa visita. Laki nro 15.240/2025 muutti lasten ja nuorten statuutin sisällyttämään yhteydenpidon nimenomaisesti vanhempien velvollisuuksiin.

Voiko yksinhuollosta vastaava päättää kaikesta yksin?

Ei. Yksinhuolto velvoittaa toisen vanhemman valvomaan lasten etuja. Kumpikin vanhempi voi pyytää tietoja tai selvityksiä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä koulutukseen vaikuttavista asioista. Vanhempainvalta säilyy molemmilla parisuhdetilanteesta riippumatta.

Voiko koulu tai klinikka evätä tiedot vanhemmalta, jolla ei ole huoltoa?

Ei. Jokaisen julkisen tai yksityisen laitoksen on annettava kummallekin vanhemmalle lasta koskevat tiedot. Laiminlyönnistä voi siviililain art. 1.584, § 6º:n mukaan seurata R$ 200,00–R$ 500,00:n päiväsakko.

Voiko lapsi valita, kenen kanssa asuu?

Lapsen tai nuoren mielipide voidaan huomioida iän ja kypsyyden mukaan, mutta se ei ole ainoa tekijä eikä siirrä päätösvastuuta lapselle. Osallistumisen on suojattava hänen koskemattomuuttaan ja vältettävä asiatonta esille tuomista. Vieraannuttamistapauksissa laki nro 12.318/2010 edellyttää lain nro 13.431/2017 noudattamista, jos lausunto tai kuuleminen on tarpeen.

Voinko muuttaa toiseen kaupunkiin lapseni kanssa?

Pysyvä muutto toiseen kuntaan edellyttää suostumusta vanhempainvallan käytössä. Ensisijaiseksi asuinkaupungiksi on valittava lasten etua parhaiten vastaava kaupunki. Perusteetonta, tapaamisia vaikeuttavaa muuttoa voidaan arvioida estämisenä. Asuinpaikan muutos ei vaikuta toimivaltaan, ellei se perustu yhteisymmärrykseen tai tuomioistuimen päätökseen.

Onko isovanhemmilla oikeus tavata lapsenlapsiaan?

Tapaamisoikeus voi ulottua kumpaan tahansa isovanhempaan tuomarin harkinnan ja lapsen tai nuoren edun mukaisesti. Tästä säädetään siviililain art. 1.589:n ainoassa momentissa, joka lisättiin lailla nro 12.398/2011. Oikeus ei ole automaattinen, vaan todellinen suhde arvioidaan.

Mitä tapaamisjärjestelyn rikkomisesta voi seurata?

Luvaton muutos tai perusteeton laiminlyönti voi johtaa toimivaltuuksien rajoittamiseen. Jos tapaamisten estäminen osoitetaan, laki nro 12.318/2010 sallii tuomarin muun muassa varoittaa, lisätä syrjään jääneen tapaamisia, määrätä sakon, psykologisen tai biopsykososiaalisen seurannan, muuttaa tai siirtää huollon ja vahvistaa asuinpaikan väliaikaisesti. Kohdassa VII aiemmin säädetty vanhempainvallan keskeyttäminen kumottiin lailla nro 14.340/2022.

Onko jokainen tapaamisvaikeus vieraannuttamista?

Ei. Laki kuvaa tiettyjä tekoja, kuten yhteydenpidon vaikeuttamisen, olennaisten tietojen salaamisen, väärän ilmoituksen tekemisen toisesta vanhemmasta ja perusteettoman muuton tapaamisten vaikeuttamiseksi. Yksittäiset erimielisyydet, aikatauluongelmat tai aikuisten riidat eivät sellaisinaan ole vieraannuttamista. Toteaminen edellyttää näyttöä, ja myös perusteettomalla syytöksellä on seurauksia.

Voiko huoltosopimuksen tehdä notaarintoimistossa?

Alaikäisen tai oikeudellisesti vajaavaltaisen lapsen huolto, tapaamiset ja elatusapu edellyttävät tuomioistuimen ratkaisua myös yhteisymmärryksessä. CNJ:n päätöslauselman nro 571/2024 jälkeen avioeron julkinen notaarinasiakirja voidaan tehdä tällaisistakin lapsista huolimatta, jos kaikki nämä asiat on jo ratkaistu tuomioistuimessa ja kirjattu asiakirjaan. Notaarintoimisto ei siis korvaa lapsia koskevaa tuomioistuinvaihetta.

Voiko emotionaalisesta laiminlyönnistä seurata korvausvastuu?

Laki nro 15.240/2025 muutti lasten ja nuorten statuutin määrittelemään emotionaalisen laiminlyönnin oikeudenvastaiseksi, vahingonkorvaukseen johtavaksi toiminnaksi ja kuvaamaan emotionaalisen tuen sisältöä. Soveltaminen riippuu näytöstä ja tapauskohtaisesta arvioinnista eikä korvaa huollon ja tapaamisten käsittelyä.

Missä huoltoasia käsitellään, ja voiko neuvonnan saada verkossa?

Asia käsitellään yleensä lapsen ja huollosta vastaavan henkilön asuinpaikkaan liittyvässä tuomioistuimessa STJ:n Súmula 383:n mukaisesti. Neuvontaa voidaan antaa verkossa kaikkialla Brasiliassa ja saatavuuden mukaan paikan päällä Ceilândia Sulissa, Brasília/DF:ssä. Tämä ei muuta tuomioistuimen toimivaltaa.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

WhatsApp-viestejä voidaan vastaanottaa eri kielillä. Puhelut palvellaan portugaliksi, englanniksi ja espanjaksi.

Ensimmäinen yhteydenotto

Kuvaile asian nykytilanne

Kerro, onko asiassa jo päätös tai sopimus, mikä on nykyinen huoltomuoto, miten tapaamiset toimivat käytännössä ja mikä on tärkein tarpeesi.

Lomake valmistelee viestin selaimessasi. Älä kirjoita terveystietoja, lasten tietoja tai oikeudenkäyntiasioiden yksityiskohtia. Tutustu tietosuojakäytäntöön.

Älä ilmoita ensiyhteydenotossa lapsen tai nuoren nimeä, koulua, osoitetta, diagnoosia tai muita tunnistavia tietoja. Jos arviointi jatkuu, toimisto kertoo tarvittaville asiakirjoille sopivan toimituskanavan.

Haluatko ottaa yhteyttä suoraan?

Palvelu paikan päällä Ceilândia Sulissa, Brasília/DF:ssä, ja verkossa kaikkialla Brasiliassa.

QNM 01 Conjunto H, Lote 40, Sala 102, Ceilândia Sul, Brasília/DF, CEP 72215-018
Maanantaista perjantaihin klo 8–17 (Brasílian aika).

WhatsApp